FAI arbitral tribunal’s jurisdictional decision in a shareholders’ agreement dispute

Introduction

FAI arbitrators are called upon to decide all kinds of commercial disputes. Although the types of disputes submitted to FAI arbitration vary to some extent from one year to another, cases related to various corporate transactions typically constitute the largest share of all FAI arbitrations. This includes sale of business, mergers and acquisitions, and shareholders’ agreements. 

Experience tells that shareholders’ agreements are particularly apt to give rise to jurisdictional disputes between the parties. Not infrequently, one or more of the parties involved pleads a bar to arbitration proceedings e.g. on the grounds that there is no valid and binding arbitration agreement because the main agreement containing the arbitration clause is either null and void, or because it has been terminated. In most cases, such allegations have failed due to the separability doctrine followed under Finnish arbitration law. Under that doctrine, an arbitration clause that forms part of a contract shall be treated as an agreement independent of the other terms of the contract. Consequently, consistent with Article 23(1) of the UNCITRAL Rules and many other institutional arbitration rules, a decision by an FAI arbitral tribunal that the contract is null and void shall not automatically entail the invalidity of the arbitration clause itself. Put differently, since the arbitration clause has an independent legal existence apart from the overall contract in which it is embedded, the arbitration clause will normally remain effective despite any allegations that the main contract is void, has never come into existence, or has terminated or expired.

These questions were recently dealt with by a Finnish sole arbitrator in domestic FAI proceedings where the claimant claimed, inter alia, liquidated damages on the basis of the respondents’ refusal to allow the claimant to subscribe for shares in a limited liability company X Oy. The respondents contested the arbitral tribunal’s jurisdiction due to the alleged invalidity and termination of the shareholders’ agreement in which the arbitration clause was inserted. Below is an extract of the sole arbitrator’s jurisdictional decision dismissing respondents’ objections (in Finnish).

Asianosaisten vaatimukset perusteineen

Osakassopimuksen pätemättömyyden aiheuttama toimivallan puuttuminen

Vastaajien vaatimuksen perusteet

Vastaajat ovat vedonneet siihen, että X Oy:tä koskeva osakassopimus on pätemätön, joten siitä seuraa myös välityslausekkeen pätemättömyys. Lisäksi vastaajat ovat vedonneet siihen, että kantaja on tehnyt sopimuksen vilpillisessä mielessä sekä menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä on perusteltu kantajan osin rikoslain vastaisiksi väitetyillä toimilla osakassopimuksen voimaantulon jälkeen sekä väitetyllä kilpailukiellon rikkomisella.

Kantajan vastauksen perusteet

Kantaja on kiistänyt väitteen välimiesoikeuden toimivallan puutumisesta. Väitetyt rikokset ja kilpailukieltorikkomukset eivät ole luonteeltaan sellaisia, että ne aiheuttaisivat osakassopimuksen pätemättömyyden, koska ne eivät liity sopimuksen solmimiseen tai sopimuksen alkuperäisen pätevyyden arvioimiseen. Lisaksi kantaja on korostanut, että osapuolet ovat olleet osakassopimusta solmittaessa yhdenvertaisessa asemassa. Sopimus on laadittu lainoppineen asiantuntijan avustuksella. Kaikki osapuolet ovat olleet oikeustoimikelpoisia ja ymmärtäneet asiakirjan merkityksen. Sopimuksen solmimisajankohdan olosuhteissa ei ole mitään sellaista, mikä tekisi kantajan sopimukseen vetoamisesta kunnianvastaista tai arvotonta.

Osakassopimuksen päättymisen vaikutus toimivaltaan

Vastaajien vaatimuksen perusteet

Vastaajat ovat vedonneet välimiesoikeuden toimivallan puuttumisen osalta myös siihen, että osakassopimus on lakannut [pvm], koska sopimuksen voimassaoloa koskevassa kohdassa todetaan, että ”Sopimus päättyy Sopijapuolen osalta sinä päivänä, kun Sopijapuoli ei enää omista Yhtiön Osakkeita”. Vastaajien mukaan kantaja ei käyttänyt optio-oikeuttaan [pvm] mennessä. Kantajasta ei siten voi enää tulla X Oy:n osakasta, joten osakassopimus on päättynyt.

Kantajan vastauksen perusteet

Kantaja on vedonnut siihen, että se on ilmoittanut optio-oikeuden käyttämisestä ennen määräajan päättymistä, joten sen on katsottava olleen osakassopimuksen kohteena olevan X Oy:n osakas ennen [pvm]. Muu tulkinta johtaisi siihen, että X Oy voisi vastoin sovittua estää optio-oikeuksien käyttämisen ja saada osakassopimuksen raukeamaan laiminlyömällä oman velvoitteensa toteuttaa merkintä ja antaa osakkeet. Näin toimittaessa kantajaa olisi erehdytetty rahoittamaan yhtiötä ilman tosiasiallista tarkoitusta noudattaa lainasopimuksen ehtoja ja osakassopimuksen tarkoitusta saattaa kantaja X Oy:n osakkaaksi.

Välimiesoikeuden päätöksen perustelut

Päätöksenteko välimiesoikeuden toimivallasta

Välimiesmenettelystä annetun lain 23 §:ssä on säädetty, että jollei lain säännöksistä muuta johdu, on asian käsittelyssä noudatettava, mitä asianosaiset ovat menettelystä sopineet. Asianosaiset ovat osakassopimuksessa sopineet, että välimiesmenettelyssä noudatetaan Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjä.

Sääntöjen 14 §:n mukaan jos asianosainen tekee väitteen välityssopimuksen soveltuvuudesta riitaan tai vastustaa välimiesmenettelyssä esitettyjen vaatimusten ratkaisemista samassa menettelyssä, välimieslautakunnan hallitus antaa välimiesmenettelyn edetä, jos se katsoo prima facie, että asianosaisia sitova sääntöjen mukainen välityssopimus voi olla olemassa. Sääntöjen 14 §:n 3 momentin mukaan hallituksen päätös, jolla välimiesmenettelyn annetaan edetä, ei sido välimiesoikeutta vaan välimiesoikeus päättää omasta toimivallastaan.

Sääntöjen 32 §:ssä on säädetty erikseen välimiesoikeuden toimivaltaa koskevista väitteistä. Välimies päättää sen mukaisesti myös omasta toimivallastaan ja ratkaisee väitteet, jotka koskevat välityssopimuksen olemassaoloa, pätevyyttä tai soveltuvuutta riitaan.

Välimiesoikeudessa ratkaistavat riitakysymykset toimivallan osalta

Vastaajien toimivaltaväitteen johdosta asiassa on ensiksikin kysymys siitä, seuraako pääsopimuksen väitetystä pätemättömyydestä myös välityssopimuksen pätemättömyys.

Toiseksi asiassa on kysymys siitä, onko välityssopimus pätemätön, jos osakassopimuksen osapuoli toimii osakassopimuksen solmimisen jälkeen kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai syyllistyy rikokseen toista osapuolta kohtaan.

Kolmanneksi asiassa on kysymys siitä, lakkauttaako osakassopimuksen voimassaoloajan päättyminen myös välityslausekkeen siten, ettei välimiesoikeudella ole toimivaltaa käsitellä osakassopimuksesta johtuvaa riitaa.

Osakassopimuksen ja välityssopimuksen pätevyyden keskinäinen riippuvuus välimiesoikeuden toimivallan osalta

Välityslauseke osakassopimuksessa

Osakassopimuksen kohdassa 16 on sovittu, että ”Sopimuksesta aiheutuvat riidat ratkaistaan lopullisesti yksimiehisessä välimiesmenettelyssä Keskuskauppakamarin välityslautakunnan sääntöjen mukaisesti”.

Sovellettavat oikeusohjeet

Suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa ja korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on omaksuttu ns. separabiliteettiperiaate. Se tarkoittaa, että vaikka välityssopimus on osakassopimuksen yhtenä sopimuskohtana, välityssopimuksen pätevyyttä arvioidaan osakassopimuksesta erillisenä, itsenäisenä sopimuksena (Gustaf Möller: Välimiesmenettelyn perusteet, 1997 s. 28 ja sama: Defensor Legis 1981 oikeustapauskommentaari s.56).

Korkein oikeus on tulkinnut pääsopimuksen ja välityslausekkeen keskinäistä riippuvuutta samoin ennakkoratkaisussa KKO 1996:61. Sen ratkaisuselosteen mukaan: ”A väitti, että sen ja B:n välinen sopimus oli pätemätön, koska sen solmiminen oli perustunut virheellisiin edellytyksiin. Väitteellä ei ollut merkitystä sopimukseen otetun välityslausekkeen pätevyyttä arvioitaessa.”

Edelleen Suomessa vakiintuneena kantana on, että vaikka pääsopimus olisi pätemätön sen vuoksi, että sen solmiminen on perustunut virheellisiin edellytyksiin tai on syntynyt olosuhteissa, joihin vetoaminen olisi kunnianvastaista tai arvotonta, siitä ei seuraa välityssopimuksen pätemättömyyttä.

Toimivalta tässä tapauksessa

Vastaajien mukaan välityssopimus on pätemätön, koska osakassopimus on pätemätön.

Osakassopimuksessa oleva välityslauseke koskee kaikkien osakassopimuksessa tarkoitettujen osapuolten välisten riitojen ratkaisemista välimiesmenettelyssä. Lauseke on ns. laaja standardivälityslauseke. Sen tarkoituksena on taata, että sopimussuhteen rikkoutuessa riidat saadaan ratkaistua tavalla, josta osapuolet ovat sopineet. Lähtökohtaisesti edellä mainittujen tulkintaperiaatteiden johdosta tai muutoinkaan ei ole perusteita sille, että välityslauseke ja siinä sovittu menettely syrjäytyisivät pääsopimuksen pätevyyttä koskevan riidan johdosta. Osapuolten tarkoitus toteutuu, kun pääsopimuksen väitetty pätemättömyys tulee ratkaistavaksi osakassopimusta koskevana asiana välimiesoikeudessa.

Välimiesoikeus katsoo, että tapauksittain asiaa voitaisiin arvioida edellä olevasta poiketen toisin, jos välityslausekkeen tekemistä ja pääsopimusta rasittaisi esimerkiksi sama mitättömyysperuste. Jos esimerkiksi sopijapuoli on pakotettu allekirjoittamaan pääsopimus, johon sisältyy välityssopimus, välimiehillä ei ole toimivaltaa ratkaista pääsopimuksen pätevyyttä koskevaa riitaa, koska pakottamisen johdosta kumpikaan sopimus ei ole sitova. Tällaisessa tapauksessa välimiesoikeus tekisi menettelyn lopettamispäätöksen.

Vastaajat ovat väittäneet, että kantaja olisi jo sopimuksen solmimisen yhteydessä toiminut vilpillisessä mielessä, jolloin välityslausekkeen ja pääsopimuksen tekemistä rasittaisi sama pätemättömyysperuste.

Välimiesoikeus rinnastaa vilpillistä mieltä koskevan väitteen samankaltaiseen sopimuksen pätemättömyysväitteeseen, johon on viitattu korkeimman oikeuden ennakkoratkaisussa KKO 1996:61. Näin ollen väite pääsopimuksen pätemättömyydestä ei ulota vaikutustaan välityslausekkeen pätevyyden arviointiin.

Välimiesoikeuden johtopäätös

Välimiesoikeus toteaa johtopäätöksenään, että vaikka pääsopimus olisi pätemätön, siitä ei seuraa, että myös välityssopimus olisi pätemätön. Vastaajien väitteellä kantajan vilpillisestä mielestä ei ole merkitystä arvioitaessa välityssopimuksen pätevyyttä. Vaatimus välimiesoikeuden toimivallan puuttumisesta on siten tältä osin hylättävä.

Osakassopimuksen osapuolen väitetyn sopimuksen- tai lainvastaisen menettelyn vaikutus välimiesoikeuden toimivaltaan

Oikeusohjeet

Korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun KKO 2008:102, joka koskee toimivaltaa yleisen tuomioistuimen ja välimiesoikeuden välillä. Sen ratkaisuselosteen mukaan: ”Osakassopimuksen osapuolena ollut yhtiö vaati sen toiselta osapuolelta vahingonkorvausta tätä vastaan ajetun, osakassopimuksen rikkomiseen perustuvan törkeää petosta koskevan rikosasian yhteydessä. Osakassopimukseen sisältyvän välityslausekkeen mukaan sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistiin välimiesmenettelyssä. Välityslauseke esti vahingonkorvausvaatimuksen tutkimisen rikosasian yhteydessä.”

Toimivalta tässä tapauksessa

Vastaajien mukaan välityssopimus on pätemätön, koska kantaja on toiminut myös osakassopimuksen solmimisen jälkeen kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai syyllistynyt rikokseen toisia osapuolia kohtaan.

KKO:n ennakkoratkaisuun 2008:102 sisältyvästä oikeusohjeesta ilmenee, että silloinkin, kun osakassopimuksen osapuolen väitetään rikkoneen sekä osakassopimusta että syyllistyneen samalla menettelyyn, joka toteuttaa myös rikoksen tunnusmerkistön, yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään korvausasioita, jotka on tutkittava välityssopimuksen johdosta välimiesoikeudessa.

Kantajan vaatimukset perustuvat osakassopimuksen seuraaviin kohtiin: (i) kohtaan 2, jossa on selostettu sopimuksen tausta ja tarkoitus sekä osakassopimuksen osapuolten velvollisuus toimia sopimuskohdassa kuvattujen tavoitteiden mukaisesti; (ii) kohtaan 6, joka koskee perustettavan X Oy:n voitonjakoa; (iii) kohtaan 7, joka koskee kilpailukieltoa; ja (iv) kohtaan 8, joka koskee X Oy:n hallinnon järjestämistä.

Kantajan vaatimukset perustuvat siten osapuolten velvollisuuksiin koskien välityssopimuksen solmimisen jälkeistä aikaa. Kantajan vaatimusten käsittelyyn välimiesmenettelyssä ja siten välimiesoikeuden toimivaltaan ei vaikuta se, onko kantaja tai sen edustajat syyllistyneet kunnianvastaiseen tai arvottomaan menettelyyn tai tekoon, josta on säädetty rikosoikeudellinen seuraamus.

Välimiesoikeuden johtopäätös

Välimiesoikeus toteaa johtopäätöksenään, ettei sen toimivaltaan vaikuta väite siitä, että kantaja tai sen edustajat olisivat syyllistyneet välityssopimuksen ollessa voimassa kunnianvastaiseen tai arvottomaan menettelyyn tai rikoksiin. Vaatimus välimiesoikeuden toimivallan puuttumisesta on siten tältä osin hylättävä.

Osakassopimuksen väitetyn päättymisen vaikutus välityssopimuksen voimassaoloon

Sovellettavat sopimusehdot

Osakassopimuksen kohdassa 12 on sovittu sopimuksen voimassaolosta seuraavasti: ”Tämä Sopimus tulee voimaan, kun kaikki Sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Sopimus päättyy Sopijapuolen osalta sinä päivänä, kun Sopijapuoli ei enää omista Yhtiön osakkeita. Osakkeen siirtäminen vastoin tämän Sopimuksen määräyksiä ei kuitenkaan vapauta Sopijapuolta tämän Sopimuksen mukaisista velvoitteistaan. Tämän Sopimuksen päättyminen ei myöskään vapauta Sopijapuolta sellaisesta velvoitteesta, joka Sopimuksen päättymisajankohtana on erääntynyt tai joka perustuu sitä edeltäneeseen sopimusrikkomukseen. Kohdat 7 ja 16 sitovat Sopijapuolta myös tämän Sopimuksen päättymisen jälkeen.”

Osakassopimuksen kohta 7 koskee kilpailukieltoa ja kohta 16 riitojen ratkaisua välityslausekkeineen.

Toimivalta tässä tapauksessa

Vastaajien mukaan välimiesoikeus ei ole toimivaltainen, koska kantaja on menettänyt oikeutensa merkitä X Oy:n osakkeita. Vaatimusta on perusteltu osakassopimuksen ehdolla, jonka mukaan sopimus päättyy sopijapuolen osalta sinä päivänä, kun sopijapuoli ei enää omista yhtiön osakkeita. Koska kantaja ei käyttänyt merkintäoikeuttaan viimeistään [pvm], on osakassopimus päättynyt kantajan osalta [pvm].

Välimiesoikeuden on perustettava toimivaltaansa koskeva ratkaisu siihen, mitä osapuolet ovat sopineet. Osapuolet ovat sopineet, että osakassopimuksesta johtuvat riidat käsitellään välimiesoikeudessa, vaikka sopimus olisikin kohdan 12 mukaan päättynyt.

Välimiesmenettelyä koskevassa kirjallisuudessa, johon edellä on viitattu, on lisäksi todettu, ettei pääsopimuksen pätemättömyydestä tai lakkaamisesta seuraa, että välityssopimus (välityslauseke) olisi pätemätön tai lakannut olemasta voimassa. Vaikka välimiehet katsoisivatkin menettelyn yhteydessä pääsopimuksen voimassaolon lakanneen, he ovat toimivaltaisia käsittelemään pääsopimusta koskevat riidat. Nämä periaatteet johtaisivat siten samaan lopputulokseen, josta osapuolet ovat keskenään sopineet.

Välimiesoikeuden johtopäätös

Välimiesoikeus toteaa johtopäätöksenään, ettei osakeomistusta koskeva väite osakassopimuksen lakkaamisesta vaikuta välityssopimuksen voimassaoloon. Osakassopimuksen 12 kohdassa on sovittu, ettei osakassopimuksen osapuolen aseman päättyminenkään vaikuta sopimuksenaikaisten riitaisuuksien käsittelyyn sopimuksen 16 kohdan mukaisessa välimiesmenettelyssä. Vaatimus välimiesoikeuden toimivallan puuttumisesta on siten tältä osin hylättävä.

Yhteenveto välimiesoikeuden johtopäätöksistä

Välimiesoikeus on päätynyt edellä siihen, ettei välityssopimus (välityslauseke) ole millään vastaajien esittämällä perusteella pätemätön. Koska osakassopimuksen pätevyyttä arvioidaan erillään välityslausekkeen pätevyydestä, tämä toimivaltaa koskeva ratkaisu ei osoita, mihin lopputulokseen välimiesoikeus päätyy osakassopimuksen pätemättömyysväitteiden osalta.

Asian käsittelyn jatkaminen

Vastaajat ovat pyytäneet asian käsittelyn lykkäämistä välimiesoikeudessa, kunnes heidän käynnistämänsä rikosprosessi siviilikanteineen on lainvoimaisesti ratkaistu. Välimiesoikeus viittaa tältä osin edellä mainittuun korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuun KKO 2008:102. Sen mukaisesti edellytyksiä käsittelyn lykkäämiselle pyydetyllä tavalla ja perusteella ei ole.

Välimiesoikeuden päätös

Vastaajien väitteet välimiesoikeuden toimivallan puuttumisesta hylätään. Asian käsittelyä välimiesoikeudessa jatketaan.

Reported by Mika Savola
Chair, FAI Board

Posted in FAI cases |