Sukupuolten välinen tasa-arvo suomalaisessa välimiesmenettelyssä maailman huippuluokkaa

Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan määräämistä välimiehistä naisia oli vuonna 2015 jopa 32 prosenttia. Luku on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea, kertoo Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri Heidi Merikalla-Teir.

DeathtoStock_Medium5

“Sekä asiamiehinä että välimiehinä toimii välimiesmenettelyissä myös erittäin päteviä naisia, mutta silti erityisesti välimiehinä on pitkään toiminut enimmäkseen miehiä. Kansainvälisesti naisten osuus välitysinstituuttien määräämistä välimiehistä on välitysinstituutista riippuen arviolta 10 ja 20 prosentin välillä”, Merikalla-Teir toteaa.

Kun asianosaiset itse nimeävät välimiesmenettelyihin välimiehiä, on naisen nimeäminen välimieheksi vielä erittäin poikkeuksellista ja naisten osuus laskee merkittävästi. Välimieslautakunnassa on useiden vuosien aikana törmätty vain muutamaan välimiesmenettelyyn, jossa asianosaiset yhdessä tai toinen asianosaisista on nimennyt välimieheksi naisen.

Yksittäistä syytä naisten vähyyteen välimiestehtävien osalta on vaikea löytää ja kyse onkin varmasti usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Merikalla-Teirin mukaan välimiehenä toimiminen on erittäin haluttua ja arvostettua, ja välimiehiksi määrätään välimiestehtäviin soveltuvia oman alansa huippuja.

Helsingin yliopiston tilastojen mukaan Suomessa oikeustieteitä opiskelevien naisten määrä on noin 40 % miesten määrää korkeampi. Myöskään pätevyyserot tai välimiestehtävissä vaadittavat ominaisuudet eivät selitä naisten vähäisempää määrää välimiestehtävien osalta. Kyllä taustalla taitaa pikemminkin olla vanhoihin ajattelutapoihin lukkiutuminen”, Merikalla-Teir arvioi.

Kun otetaan huomioon oikeustieteitä opiskelevien naisten määrä, toimii sekä yritysjuristeina että asianajajina paljon naisia. Tämä väistämättä heijastuu jollakin aikavälillä myös välimiesmenettelyihin.

“Jos asianosainen tai välimieslautakunta haluaa löytää sopivan naisvälimiehen, tällainen henkilö kyllä löydetään. Päteviä ehdokkaita on. Niin asianosaisten kuin välitysinstituuttien tulee vain aktiivisesti pitää tasa-arvo, ja diversiteetti laajemminkin, mielessä sopivia välimiesehdokkaita mietittäessä”, Merikalla-Teir summaa.

Hänen mukaansa Suomen lukua voidaan pitää merkittävänä askeleena tasa-arvon toteutumisen tiellä.

“Korkeasta prosenttiosuudesta kiitos kuuluu välimieslautakunnan hallituksen jäsenille, jotka ovat aktiivisesti ottaneet diversiteettinäkökulmat huomioon sopivia välimiehiä kuhunkin riitaan määrättäessä. Työnsarkaa toki vielä riittää myös Suomessa”, Merikalla-Teir korostaa.

Välimiesmenettely uudistusten tiellä

Merikalla-Teir uskoo, että välimiesmenettely on muutenkin uudistusten edessä. Esimerkiksi digitalisaatio pakottaa toimintatapojen uudelleentarkasteluun.

“Välimieslautakunnassa pyritään asteittain hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia mm.  juttujen hallinnoinnissa. Digitalisaatio toisaalta johtaa myös siihen, että informaatiota ja aineistoa on välimiesmenettelyjä varten aikaisempaa helpommin saatavilla ja liitettävissä osaksi menettelyä. Tämä saattaa osaltaan johtaa siihen, että menettelyistä tulee pidempiä, raskaampia ja kalliimpia. Uskoisin, että digitalisaation myötä yritykset joutuvat aikaisempaa enemmän pohtimaan sitä, mitkä riidat on tarkoituksenmukaista ja järkevää riidellä täysimääräisesti loppuun saakka, ja kannattaisiko ainakin osa riidasta pyrkiä ratkaisemaan esimerkiksi sovittelumenettelyssä”, Merikalla-Teir arvioi.

Suomessa yritysten välisten kaupallisten riitojen sovittelu ei ole vielä ollut kovin yleistä, mutta kansainvälisesti sovittelu on saanut jo enemmän jalansijaa. Merikalla-Teir uskookin, että sovittelun kysyntä tulee myös Suomessa pitkällä aikavälillä kasvamaan, kuten on kansainvälisesti jo monissa maissa tapahtunut. Tämän vuoksi Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan palveluvalikoimaan tullaan lähiaikoina lisäämään myös sovittelusäännöt.

“Haluamme palvella käyttäjiämme parhaalla mahdollisella tavalla ja tarjota heille erilaisia riidanratkaisupalveluja”, Merikalla-Teir toteaa.

Välimiesmenettely on vaihtoehtoinen riidanratkaisukeino oikeudenkäynnille valtion tuomioistuimissa. Sitä käytetään yleisesti liike-elämän kaupallisten erimielisyyksien ratkaisemiseen. Välimiesmenettelyn käyttöä puoltavat useat syyt: menettelyn joustavuus ja joutuisuus, riidan ratkaisuun saatavissa oleva erityisasiantuntemus, luottamuksellisuus sekä välitystuomioiden lopullisuus.

Sovittelussa taas puolueeton sovittelija avustaa osapuolia löytämään erimielisyyteensä sovinnollisen ratkaisun. Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja luottamuksellisuuteen, ja sen tavoitteena on sovinnon löytäminen ja sen kirjaaminen sovintosopimukseen. Sovittelija ei voi antaa osapuolia sitovia määräyksiä tai ratkaisuja. Sovittelun etuja ovat sovittelun joustavuus, vapaaehtoisuus, nopeus, kustannustehokkuus ja luottamuksellisuus.

Digitalisaation mahdollisuudet välimiesmenettelyssä ja kaupallisten riitojen sovittelu ovat paneelikeskusteluiden aiheina vuotuisessa Helsinki International Arbitration Day -tapahtumassa, joka järjestetään 26.5. Ravintola Pörssissä Helsingissä. Tapahtuma on koonnut vuosittain yhteen noin 200 alan asiantuntijaa ja riidanratkaisusta kiinnostunutta henkilöä. Lisätiedot >>

Tallennettu kategorioihin Uutiset |