Välimiesmenettelystä sopiminen sopimusneuvotteluissa on tärkeä osa yritysten riskienhallintaa

Yhä suurempi osa liike-elämän riidoista ratkaistaan nykyään välimiesmenettelyssä, joka on vakiintunut vaihtoehto tuomioistuinmenettelylle. Välityslausekkeen lisääminen sopimuksiin on yksi tärkeä riskienhallintakeino yritystoiminnassa. Välimiesmenettelyn suosio kasvaa myös kansainvälisesti ja yhä useampi valtio välitysinstituutteineen pyrkii vahvistamaan asemaansa tällä kilpaillulla markkinalla. Suomessa välimiesmenettelylain uudistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, jotta Suomi saisi houkuteltua myös kansainvälisiä liike-elämän riitaisuuksia ratkaistavaksi alueellaan käytävissä välimiesmenettelyissä. Tällä olisi merkittävät taloudelliset hyödyt elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta.

 

Välimiesmenettelyn edut riidanratkaisukeinona ovat kiistattomat ja ne korostuvat erityisesti nykypäivän liike-elämässä, jossa nopeuden ja tehokkuuden vaatimukset korostuvat päivä päivältä ja sopimussuhteiden monimuotoistuminen ja kansainvälistyminen ovat arkipäivää:

  • Välimiesmenettely on selvästi nopeampaa kuin käsittely yleisessä tuomioistuimessa. Keskuskauppakamarin välimiesmenettelyn mediaanikesto on noin kahdeksan kuukautta ja nopeutetussa menettelyssä kolme kuukautta. Menettelyn päätteeksi annettavasta välitystuomiosta ei voi valittaa toisin kuin yleisen tuomioistuimen antamasta tuomiosta. Välitystuomiot ovat myös kansainvälisesti täytäntöönpantavissa.
  • Välimiesmenettelyn kustannukset ovat ennakoitavissa ja läpinäkyviä. Myös tuomion lopullisuus pitää kustannukset kurissa, kun riitaa ei käydä useassa oikeusasteessa. Lisäksi välimieslautakunta vahvistaa välimiesten palkkiot sääntöjen mukaisissa menettelyissä, jolloin kustannukset ovat läpinäkyviä ja ennakoitavissa välimieslautakunnan internetsivuilla olevan kustannuslaskurin avulla.
  • Nopeuden ja tehokkuuden lisäksi välimiesmenettelyn etuna on sen joustavuus. Osapuolet voivat muun ohella sopia niin välimiesmenettelyn paikasta, menettelyn kielestä, sovellettavasta lainsäädännöstä kuin välimiesten lukumäärästäkin. Osapuolilla on myös mahdollisuus vaikuttaa välimiesten valintaan ja valintaprosessiin, ja toisaalta sopia välimiehen kanssa joustavasti itse menettelyn yksityiskohdista.
  • Myös asiantuntevuus on välimiesmenettelyn käyttöä puoltava seikka. Välimiestä määrättäessä huomioidaan riidan erityispiirteet ja välimieheltä edellytettävä osaaminen ja kokemus käsillä olevan asian ratkaisemiseksi.
  • Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysääntöjen ja nopeutettua välimiesmenettelyä koskevien sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä asiat käsitellään aina luottamuksellisesti. Toisin kuin tuomioistuinmenettelyssä riidan osapuolia koskevat tiedot ja asiassa annettava välitystuomio eivät ole julkisia.

 

Vaikka riidanratkaisusta keskusteleminen sopimusneuvotteluissa voi tuntua vieraalta, on siitä avoimesti keskusteleminen ja sopiminen yhtä tärkeää kuin mistä tahansa muustakin tärkeästä sopimuskohdasta neuvotteleminen. Erimielisyyksiä ja riitoja sopimussuhteiden aikana väistämättä syntyy eivätkä ne välttämättä johdu lainkaan sopimusta neuvottelevista henkilöistä. Toisinaan sopimus on jo esimerkiksi yrityskaupan seurauksena siirtynyt toisen organisaation nimiin. On kaikkien sopimusosapuolten ja niiden liiketoimintojen intressissä, että mahdolliset riidat saadaan ratkaistua tarkoituksenmukaisella tavalla.

Jotta välimiesmenettely riskienhallintakeinona saadaan käyttöön, on sopimusneuvotteluissa sopimuksiin tärkeää lisätä välityslauseke, jossa sovitaan mahdollisen riidan ratkaisemisesta tuomioistuinmenettelyn sijasta välimiesmenettelyssä. Ohjeet välityslausekkeen sisällön osalta löytyvät välimieslautakunnan sivuilta.

 

Moni valtio on panostanut välimiesmenettelyn vahvistamiseen

Elinkeinoelämän itsesääntelyllä on pitkät perinteet Keskuskauppakamarissa. Vuonna 1911 perustettu välimieslautakunta siirtyi Keskuskauppakamarin alaisuuteen jo vuonna 1919. Itsesääntelyn etuina on perinteisesti pidetty erityisesti asiantuntemusta, menettelyn joustavuutta, nopeutta, tehokkuutta sekä luottamuksellisuutta. Kaikki nämä asiat toteutuvat myös välimiesmenettelyssä.

Välimiesmenettelyn merkitys yritysten riskienhallintakeinona ja sitä myöten tärkeänä palveluna liike-elämälle on tunnistettu kansainvälisesti. Välimiesmenettelystä on tullut merkittävä kansallinen vientituote. Valtiot kilpailevat kasvavassa määrin tällä hetkellä lainsäädännöllisin toimin siitä, kuinka ne saisivat houkuteltua liike-elämän riitaisuuksia ratkaistavaksi alueellaan käytävissä välimiesmenettelyissä. Syy tälle on ilmeinen.

Välimiesmenettelyt tuottavat verotuloja valtioille ja niiden taloudelliset vaikutukset levittäytyvät laajalti elinkeinoelämään: välimiesmenettelyistä hyötyvät niin asianajo- ja asiantuntijapalveluiden tarjoajat, välitysinstituutit, majoitus-, ravitsemus- ja matkailuala, välimiesmenettelyihin osallistuvat yritykset ja välillisesti lukuisat muut toimijat. Tämän lisäksi välimiesmenettelyt säästävät tuomioistuinlaitoksen resursseja ja kustannuksia, kun sinne huonosti soveltuvat liike-elämän riidat ratkaistaan yleisten tuomioistuinten ulkopuolella.

Tämä välimiesmenettelyjen taloudellinen merkitys yhteiskunnalle on asia, johon Suomessa ei ole vielä osattu kiinnittää riittävästi huomiota toisin kuin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Tukholman välitysinstituutin hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan välimiesmenettelyjen taloudellinen vaikutus Tukholmalle ja Ruotsille on noin yhdeksän miljardia Ruotsin kruunua vuodessa (eli noin vajaat 900 miljoonaa euroa), joka vastaa noin 0,21 prosenttia Ruotsin BKT:stä.

 

Välimiesmenettelylain uudistaminen vahvistaisi Suomen asemaa uskottavana ja kansainvälisesti tunnustettuna paikkana riitojen ratkaisemiselle

Vaikka ajatustasolla välimiesmenettelyn merkitykseen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta on pikkuhiljaa herätty myös Suomessa, laahaavat tarvittavat toimenpiteet vielä perässä.

Keskuskauppakamarissa on jo useamman vuoden ajan tehty johdonmukaisesti työtä sen eteen, että Suomesta saataisiin uskottava ja kansainvälisesti tunnustettu paikka riitojen ratkaisemiselle. Välimieslautakunnan palvelut pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa hyvin ja lautakunnan tunnettuisuutta myös kansainvälisesti on kasvatettu johdonmukaisesti. Suomesta löytyy suuri määrä alan asiantuntemusta, ja välimiesmenettelyitä asiamiehinä ja välimiehinä hoitavien asianajajien asiantuntemus on kansainvälisesti tunnustettua. Kun sopimussuhteet ja riidat myös kansainvälistyvät kovaa vauhtia, ei Suomessa kannata hukata ainutlaatuista mahdollisuutta nostaa kansainvälistä profiilia riidan ratkaisussa.

Suomen maabrändiä pohtinut valtuuskunta totesi jo vuonna 2010 haluavansa Suomesta koko maailman ongelmanratkaisijan viitaten mm. siihen, että Suomella olisi erinomaiset mahdollisuudet kunnostautua kansainvälisten konfliktien ratkaisijana. Suomi on jo kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu asiantuntemuksesta kansainvälisten väkivaltaisten konfliktien rauhanomaisessa ratkaisussa. Tälle pohjalle olisi erinomaiset mahdollisuudet rakentaa Suomesta myös laajemmin konfliktien ja riitojen ratkaisun keskittymä. Tämä hyödyntäisi niin elinkeinoelämää kuin yhteiskuntaa laajemmaltikin. Tämä edellyttää kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä.

Yksi tärkeä ja kiireellinen toimenpide on Suomen vuodelta 1992 peräisin olevan kansallisen välimiesmenettelylain uudistaminen. Välimiesmenettelyn toimintaympäristö on muuttunut voimakkaasti nykyisen lain voimassaoloaikana ja kaupalliset ja erityisesti liike-elämän sopimussuhteet ovat monimuotoistuneet ja kansainvälistyneet merkittävästi.

Samanaikaisesti kansalliseen lainsäädäntöön ei kuitenkaan ole tehty kehityksen vaatimia muutoksia. Lain modernisointi ja sen saattaminen vastaamaan kansainvälisiä standardeja olisi ensiarvoisen tärkeä toimenpide. Näin suomalainen lainsäädäntö- ja toimintaympäristö koettaisiin luotettavaksi myös ulkomaalaisten toimijoiden näkökulmasta. Tällä hetkellä näin ei aina ole ja suomalaisen toimijan on vaikea sopimusneuvotteluissa saada sopimuksen riidanratkaisulausekkeeseen viittausta Suomeen ja suomalaiseen välitysinstituuttiin. Tämän vuoksi Keskuskauppakamari on tehnyt oikeusministeriölle aloitteen välimiesmenettelylain uudistamiseksi. Ministeriö on luvannut palata lähiaikoina asiaan.

Kun välimiesmenettelylainsäädäntö saadaan ajantasaiseksi ja vastaamaan kansainvälisiä standardeja, Suomella on erinomainen pohja lähteä rakentamaan systemaattisesti kansainvälistä tunnettuutta riidan ratkaisussa. Suomen maantieteellinen sijainti, korruption vähäisyys sekä maine puolueettomana maana ovat tekijöitä, joiden pohjalle on yhdessä toimivan sääntely- ja toimintaympäristön kanssa hyvä rakentaa.

 

Muuttuva toimintaympäristö vaatii toiminta- ja ajattelutapojen muutosta myös riidan ratkaisussa

Sen lisäksi, että Suomen on lainsäädännöllisin toimin edesautettava sitä, että saamme houkuteltua liike-elämän riitaisuuksia ratkaistavaksi Suomessa käytävissä välimiesmenettelyissä, myös välimiesmenettelyn toimijoiden on katsottava tiukasti tulevaisuuteen ja seurattava toimintaympäristön kehitystä. Maailma muuttuu ja kehittyy kovaa vauhtia ja myös riidan ratkaisussa digitaalisuus, teknologian kehittyminen sekä läpinäkyvyyden ja tehokkuuden vaatimukset nostavat päätään. Tämä vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta meiltä kaikilta.

Me Keskuskauppakamarissa uskomme, että muuttuva toimintaympäristö tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden uudistua ja kehittää palveluita vastaamaan entistä paremmin käyttäjien tarpeita ja toiveita, niitä jo ennakoiden. Tämän vuoksi me katsomme niin välimiesmenettelyn kuin muidenkin palveluidemme osalta jo kohti vuotta 2022 ja siitä eteenpäin.

Asiakaslähtöisyys, uudistuminen ja asioiden katsominen uudesta näkökulmasta on teema, johon pureudumme myös 24.5.2018 järjestettävässä kansainvälisessä Helsinki International Arbitration Day -tapahtumassa. Teemoina nousevat esille niin legal teknologia ja design, läpinäkyvyys kuin asiakaslähtöinen ajattelutapakin. Laadukkaan sisällön lisäksi tapahtuma toimii verkostoitumisalustana, jossa saatamme yhteen tapahtuman kumppanit sekä tapahtumaan osallistuvat suomalaiset ja kansainväliset vieraat.

Kun tapahtumaan kokoontuu reilut parisataa asiantuntijaa eri taustoilla ja kansalaisuuksilla kuuntelemaan ja keskustelemaan tärkeän palvelualan kehittymisestä, uskomme, että jokainen vieras saa tapahtumasta mukaan aimo annoksen uusia ideoita myös oman työnsä ja palveluidensa kehittämiseen. Myös me itse kuuntelemme herkällä korvalla keskusteluita ja palautettanne. Olettehan rohkeasti yhteydessä!

 

Lisätietoja:

Heidi Merikalla-Teir
Johtaja (Riidanratkaisupalvelut), Keskuskauppakamari
Pääsihteeri, Keskuskauppakamarin välimieslautakunta
heidi.merikalla-teir@chamber.fi, heidi.merikalla-teir@arbitration.fi

Tallennettu kategorioihin Uutiset |