Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt uudistuvat 1.1.2020

 

Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt uudistuvat 1.1.2020

Keskuskauppakamarin uudet välimiesmenettelysäännöt ja nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt tulevat voimaan 1.1.2020.  Uusissa säännöissä on tehty yksittäisiä parannuksia toimiviksi osoittautuneisiin vuoden 2013 sääntöihin tavoitteena nopeuttaa ja tehostaa välimiesmenettelyä. Keskeisiä muutoksia ovat kuluennakon määrääminen jatkossa myös kotimaisissa jutuissa, asiakirjojen sähköisen toimittamisen mahdollistaminen aikaisempaa laajemmin sekä nopeutetun ja tavallisen välimiesmenettelyn joustavampi yhteensovittaminen.

Keskuskauppakamarin välimiesmenettelysäännöt 2020
Keskuskauppakamarin Nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt 2020

 

Sääntöjen päivitys nopeuden, tehokkuuden ja joustavuuden lisäämiseksi

Välimiesmenettelysäännöt ja nopeutettua välimiesmenettelyä koskevat säännöt uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2013. Kokonaisuudistus saattoi säännöt parhaiden kansainvälisten käytänteiden tasolle, välimiesmenettelyn kesto lyheni ja kustannustehokkuus parani.

Vuoden 2013 sääntöjen soveltamiskäytäntö osoittaa, että välimieslautakunnan hallinnoimat välimiesmenettelyt suoriutuvat aikataulu- ja kustannustehokkuusvertailussa erinomaisesti muihin välitysinstituutteihin nähden. Vuoden 2013 sääntöjen mukainen välimiesmenettely on luotettava, tehokas ja myös kansainvälisellä tasolla uskottava vaihtoehto liike-elämän riitojen ratkaisemiseksi.

Nyt toteutetun sääntöuudistuksen tarkoituksena on tehostaa ja nopeuttaa välimiesmenettelyä entisestään. Säännöissä on pyritty myös tarjoamaan asianosaisille enemmän joustomahdollisuuksia, jotta menettely soveltuisi paremmin kulloinkin kyseessä olevan riidan luonteeseen.

Uudistus valmisteltiin sääntötyöryhmässä, jonka puheenjohtajana toimi välimieslautakunnan hallituksen varapuheenjohtaja, asianajaja Marko Hentunen. Sääntötyöryhmä keräsi välimiesmenettelyn parissa työskenteleviltä kotimaisilta ja ulkomaisilta asianajajilta, oikeustieteellisiltä asiantuntijoilta, tuomioistuinlaitoksen edustajilta sekä kokeneilta välimiehiltä näkemyksiä vuoden 2013 säännöistä ja ehdotuksia niiden mahdolliseksi kehittämiseksi. Nämä erinomaiset palautteet ja muutosehdotukset on otettu huomioon osana sääntöuudistustyötä.

Lautakunta määrää kuluennakon myös kotimaisissa jutuissa

Uusien sääntöjen mukaan välimieslautakunta määrää kuluennakon kaikissa, myös kotimaisissa jutuissa. Sääntöuudistuksen myötä kuluennakko määrätään kotimaisissa ja kansainvälisissä menettelyissä samalla tavalla. Kuluennakon määrääminen kaikissa jutuissa vastaa myös kansainvälisten välitysinstituuttien säännöissä omaksuttua käytäntöä.

Vuoden 2013 sääntöjen mukaan lautakunta määräsi kuluennakon ainoastaan kansainvälisissä jutuissa ja harkinnan mukaan kotimaisissa jutuissa. Välimiesoikeudella oli kuitenkin oikeus itse määrätä kuluennakko myös kotimaisissa jutuissa.  Kuluennakon periminen on käytännössä  tavanomaista myös kotimaisissa menettelyissä.

Lautakunnan määräämä kuluennakko helpottaa ja nopeuttaa prosessia välimiesoikeudessa esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa välimiesoikeudella ei ole erillistä asiakasvarojen tiliä. Kun lautakunta jatkossa määrää kuluennakon kaikissa menettelyissä, välimiesoikeuden määräämälle kuluennakolle ei ole enää tarvetta ja sitä koskevat säännökset on poistettu.

Kuluennakon määrääminen suojaa jutun voittavaa asianosaista ja välimiehiä, kun menettelyn kustannukset katetaan molempien asianosaisten jo välimiesmenettelyn alkuvaiheessa maksamasta summasta. Kuluennakosta katetaan muun muassa välimiesten palkkiot ja kulut sekä välimieslautakunnan hallinnointimaksu ja kulut. Lautakunta maksaa välimiesmenettelyn kustannukset kuluennakosta sen jälkeen, kun välimiesoikeus on antanut lopullisen välitystuomion, vahvistanut asianosaisten sovinnon välitystuomiolla tai tehnyt päätöksen menettelyn lopettamisesta. Jos kuluennakko on ollut suurempi kuin lautakunnan vahvistamat välimiesmenettelyn kustannukset, lautakunta palauttaa ylimenevän osuuden asianosaisille.

Kuluennakon asettamisen kannalta on tärkeää, että välimiesmenettelyn aloittamishakemuksesta ja vastauksesta selviää asianosaisten käsitys riidan arvosta. Jatkossa entistä tärkeämpää on myös se, että välimiesoikeus ilmoittaa viipymättä lautakunnalle kuluennakon määrään vaikuttavista muutoksista menettelyn aikana.

Hakemusmaksu on aina 3 000 euroa tavallisissa menettelyissä ja 2 500 euroa nopeutetuissa menettelyissä

Koska kuluennakko määrätään jatkossa kaikissa jutuissa, uudistuksen yhteydessä luovutaan portaittaisesta hakemusmaksusta. Hakemusmaksu on jatkossa aina 3 000 euroa tavallisissa menettelyissä ja 2 500 euroa nopeutetuissa menettelyissä (sääntöjen liitteen II 1 §). Nämä vastaavat vuoden 2013 sääntöjen alimman portaan mukaisia hakemusmaksuja.

Sääntöuudistuksen yhteydessä ei ole tehty muutoksia lautakunnan hallinnointimaksua tai välimiehen palkkiota koskeviin maksu- ja palkkiotaulukoihin.

Jutun asiakirjat voi toimittaa myös sähköisesti

Uusissa säännöissä yksinkertaistetaan asiakirjojen toimittamista ja otetaan aikaisempaa paremmin huomioon kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet (sääntöjen 4 ja 5 §:t).

Vuoden 2013 säännöistä edellytettiin, että esimerkiksi välimiesmenettelyn aloittamishakemus ja vastaajan vastaus toimitettiin välimieslautakunnalle useina paperikappaleina. Jatkossa jutun asiakirjat voidaan toimittaa joko pelkästään sähköisesti tai vaihtoehtoisesti yhtenä paperikappaleena. Lautakunnalla ja välimiesoikeudella on kuitenkin tarvittaessa edelleen mahdollisuus pyytää asiakirjat paperikopiona, yhtenä tai useampana kappaleena.

Uusissa säännöissä on korostettu sitä, että asiakirjat ja muut viestit voidaan toimittaa paperikopioina tai sähköisesti kaikilla sellaisilla tavoilla, joilla toimitus voidaan todentaa. Sanamuoto on pidetty tältä osin mahdollisimman neutraalina, jotta säännöt mahdollistavat myös erilaisten uusien teknologioiden käyttöönoton.

Asiakirja katsotaan toimitetuksi päivänä, jona se on vastaanotettu tai jona se kyseisellä toimittamistavalla olisi normaalisti vastaanotettu Tämä selkeyttää sitä, että esimerkiksi sähköpostien vastaanottamisesta ei yleensä tarvitse erikseen pyytää vastaanottokuittausta. Määräaikojen laskeminen alkaa toimittamispäivää seuraavasta päivästä.

Nopeutetun ja tavallisen menettelyn yhteensovittaminen

Välityslauseketta tehtäessä ei usein vielä tiedetä, minkälainen riita sopimuksesta mahdollisesti syntyy. Siksi asianosaiset valitsevat tavallisten välimiesmenettelysääntöjen mukaisen menettelyn useammin kuin nopeutetun menettelyn. Nopeutetut säännöt kuitenkin soveltuvat erinomaisesti varsinkin pieniin tai yksinkertaisiin riitoihin. Uusissa säännöissä onkin pyritty edistämään nopeutetun menettelyn käyttöä sekä nopeutetun ja tavallisen menettelyn yhteensovittamista.

Uusien sääntöjen mukaan juttu voidaan kaikkien asianosaisten suostumuksella siirtää tavallisesta menettelystä nopeutettuun menettelyyn ja päinvastoin ennen välimiehen vahvistamista. Tätä varten aloittamishakemuksessa ja vastaajan vastauksessa tulee ilmoittaa asianosaisen mahdollinen käsitys siitä, että toiset säännöt soveltuisivat asian käsittelyyn paremmin kuin välityssopimuksen mukaiset säännöt (sääntöjen 6 ja 8 §:t). Lautakunta voi myös omasta aloitteestaan pyytää asianosaisia lausumaan aiheesta. Suostuessaan menettelyn siirtämiseen toisten sääntöjen mukaiseksi asianosaiset suostuvat samalla siihen, että nämä säännöt saavat etusijan siltä osin kuin välityssopimuksessa on näiden sääntöjen kanssa ristiriitaisia määräyksiä (sääntöjen 10 §).

Välimieslautakunnalla on myös uusi, olemassa olevia vaihtoehtoja täydentävä mallivälityslauseke. Tämä niin sanottu yhdistelmälauseke jättää menettelyyn sovellettavien sääntöjen valinnan viime kädessä välimieslautakunnan harkinnan varaan. Lausekkeen mukaan riitaan sovelletaan nopeutettua menettelyä, ellei välimieslautakunta päätä asianosaisen pyynnöstä, että riitaan sovelletaan tavallisia sääntöjä. Välimieslautakunta ottaa harkinnassaan huomioon riidan monimutkaisuuden, riidan huomattavan arvon tai muut vastaavat seikat arvioidessaan tavallisten sääntöjen soveltamista. Mallilauseke vähentää nopeutetusta menettelystä sopimiseen liittyviä riskejä ja alentaa kynnystä sopia nopeutetusta menettelystä.

Kolmijäsenisen välimiesoikeuden asettamisen nopeuttaminen

Sääntöuudistuksessa on tarkasteltu laajasti mahdollisuuksia lyhentää välimiesmenettelyn kokonaiskestoa. Soveltamiskäytännön perusteella erityisesti menettelyn alkuvaihetta ennen asiakirjojen siirtämistä välimiesoikeudelle on katsottu voitavan jossain määrin nopeuttaa ilman, että vaarannetaan asianosaisten oikeusturvaa ja mahdollisuutta vaikuttaa tehokkaasti välimiesoikeuden kokoonpanoon.

Uusissa välimiesmenettelysäännöissä asianosaisille varattua määräaikaa nimetä kolmijäsenisen välimiesoikeuden puheenjohtaja on lyhennetty 15 päivästä 10 päivään. Vastaavasti kaikkien kolmen välimiehen nimeämisen määräaikoja on lyhennetty 15 päivästä 10 päivään niissä tapauksissa, joissa välimieslautakunta on ensin päättänyt välimiesoikeuden jäsenten lukumäärästä. Näissä tilanteissa asianosaisilla on jo ollut aikaa kartoittaa välimieskandidaatteja ja varautua välimiehen nimeämiseen.

Jos asianosaiset eivät ole sopineet välimiesten lukumäärästä ja välimieslautakunta on päättänyt, että välimiesoikeus on kolmijäseninen, vastaajan määräaika välimiehen nimeämiseksi on muutettu alkamaan siitä, kun vastaaja on saanut lautakunnalta tiedon kantajan nimeämästä välimiehestä. Määräaikaa ei siis lasketa vuoden 2013 sääntöjen tapaan vasta kantajan nimeämän välimiehen vahvistamisesta (välimiesmenettelysääntöjen 19 §).

Välimiehen vahvistamista koskevan terminologian yhdenmukaistaminen

Uusissa säännöissä käytetyn terminologian mukaan lautakunta vahvistaa kaikki välimiehet: asianosaisten nimeämät välimiehet, asianosaisten nimeämien välimiesten nimeämät välimiehet ja lautakunnan määräämät välimiehet. Välimiehen tehtävä alkaa sen jälkeen, kun välimies on vahvistettu. Muutos on terminologinen ja vastaa lautakunnan vakiintunutta käytäntöä (välimiesmenettelysääntöjen 22 §; nopeutetun menettelyn sääntöjen 21 §).

Ohjeellinen määräaika järjestäytymisistunnon pitämiselle

Uusissa säännöissä on välimiesmenettelyn joutuisuuden edistämiseksi korostettu selkeämmin, että järjestäytymisistunto on pidettävä mahdollisimman pian välimiesoikeuden asettamisen jälkeen.

Vuoden 2013 säännöissä ei ollut asetettu välimiesoikeudelle nimenomaista määräaikaa järjestäytymisistunnon pitämiselle. Uusien sääntöjen mukaan välimiesoikeuden on pidettävä järjestäytymisistunto lähtökohtaisesti 21 päivän (nopeutettujen sääntöjen mukaisessa menettelyssä 14 päivän) kuluessa siitä, kun välimiesoikeus on saanut jutun asiakirjat lautakunnalta. Järjestäytymisistunnon tavoitteena on sopia asian käsittelystä ja aikataulusta siten, että varmistetaan menettelyn tasapuolisuus, joutuisuus ja kustannustehokkuus (välimiesmenettelysääntöjen 30 §; nopeutetun menettelyn sääntöjen 29 §).

Cut-off date -säännöksen selventäminen

Vuoden 2013 sääntöjen mukaan välimiesoikeus voi asianosaisia kuultuaan asettaa määräpäivän, jonka jälkeen asianosaiset eivät voi enää esittää pääasiaan liittyviä uusia vaatimuksia, väitteitä tai todisteita, tai nimetä uusia todistajia. Vuoden 2020 säännöissä tätä niin sanottua cut-off date -säännöstä on selvennetty ja korostettu siirtämällä se todistelua koskevan pykälän alakohdasta omaksi pykäläkseen otsikolla ”Määräpäivä vaatimusten, väitteiden ja todistelun esittämiselle” (välimiesmenettelysääntöjen 35 §; nopeutetun menettelyn sääntöjen 34 §). Itse säännöksen sisältöä ei ole muutettu. Otsikon mukaisesti säännöksen mukainen määräpäivä voi, kuten aikaisemminkin, koskea todistelun lisäksi myös vaatimuksia ja väitteitä.

Uusi nimenomainen säännös välimiesoikeuden oikeudesta antaa salassapitomääräyksiä

Vuodesta 2013 lähtien säännöt ovat edellyttäneet, että asianosaiset pitävät salassa menettelyn asiakirja-aineiston tietyin poikkeuksin. Välimiesoikeuden toimivaltaa antaa salassapitoa koskevia määräyksiä ei kuitenkaan ole aiemmin nimenomaisesti säännelty. Uusissa säännöissä todetaan nyt, että välimiesoikeus voi asianosaisen pyynnöstä antaa välimiesmenettelyä koskevia tai siihen liittyviä salassapitoa koskevia määräyksiä (välimiesmenettelysääntöjen 51 §; nopeutetun menettelyn sääntöjen 49 §).

Esimerkiksi todistelun esittäminen tai esitettäväksi saaminen välimiesmenettelyssä saattaa yksittäistapauksessa edellyttää laajempaa tai yksityiskohtaisempaa salassapitoa koskevaa ohjeistusta kuin se, mikä säännöistä itsestään seuraa. Näissä tilanteissa menettelyn integriteetin, osapuolten menettelyllisten oikeuksien ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen voi edellyttää salassapitomääräystä. Uusi säännös selventää, että välimiesoikeus voi antaa tällaisia määräyksiä.

Säännös jättää paljon harkintavaltaa välimiesoikeudelle. Viime kädessä välimiesoikeuden salassapitoa koskeva määräys perustuu intressipunnintaan.

Välimiesoikeuden määräysten laiminlyönti ja menettelyn kustannusten jako

Uusissa säännöissä on aikaisempaa selkeämmin korostettu myös asianosaisten velvollisuutta edistää asian tehokasta käsittelyä. Säännöissä todetaan nyt nimenomaisesti, että muun muassa laiminlyönti noudattaa välimiesoikeuden päätöksiä ja määräyksiä voidaan ottaa huomioon välimiesmenettelyn kustannusten jaosta päätettäessä (välimiesmenettelysääntöjen 49 §; nopeutetun menettelyn sääntöjen 47 §).

Uusi muotoilu ei varsinaisesti muuta sääntöjen asiasisältöä. Kuten ennenkin, välimiesoikeudella on mahdollisuus ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat olosuhteet kustannusten jaosta päättäessään.

 

Tallennettu kategorioihin Uutiset |