Sovittelu

Sovittelu on vapaaehtoinen ja luottamuksellinen menettely, jossa puolueeton kolmas osapuoli (sovittelija) avustaa asianosaisia (kahta tai useampaa) heidän riitansa sovinnollisessa ratkaisussa ja/tai riitojen välttämisessä. Sovittelu auttaa myös liikesuhteiden ja henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämisessä.

Sovittelua luonnehditaan usein kustannustehokkaaksi, nopeaksi, joustavaksi, suoraviivaiseksi sekä käyttäjäystävälliseksi tavaksi ratkaista tai välttää riitoja.

Sovittelijan tehtävänä on avustaa asianosaisia löytämään asiassa sovinnollinen ratkaisu edistämällä keskustelua, tiedonvaihtoa ja neuvotteluja asianosaisten välillä. Sovittelussa sovittelija ei tee riidan kohteena olevaa asiaa koskevia päätöksiä tai ratkaisuja.

 

Miksi valita FAI-sovittelu?

Keskuskauppakamarin sovittelusääntöjen tarkoituksena on luoda puitteet joustavalle, suoraviivaiselle ja käyttäjäystävälliselle fasilitatiiviselle sovittelulle. Keskuskauppakamarin välimieslautakunta hallinnoi sovittelusääntöjen mukaista sovittelua (FAI-sovittelu).

Alla on kuvattu tiivistetysti FAI-sovittelun ominaispiirteitä:

Joustavuus. Sovittelusäännöt sääntelevät sovittelua vain kevyesti, jotta asianosaisten ja sovittelijan on mahdollista joustavasti muokata menettely sopimaan kuhunkin tilanteeseen.

Vapaaehtoisuus. FAI-sovittelu on vapaaehtoinen menettely. Osapuolet voivat sopia sovittelun käytöstä ennen riidan syntymistä tai sen jälkeen. Välimieslautakunta suosittelee välimieslautakunnan mallisovittelulausekkeen käyttämistä sopimuksissa.

Luottamuksellisuus. Asianosaisten, sovittelijan, välimieslautakunnan ja muun henkilön, joka osallistuu menettelyyn, on pidettävä FAI-sovittelu ja sen lopputulos salassa.

Nopeus. Tavanomaisesti sovitteluun kuluu yksi tai kaksi sovitteluistuntoa ja niitä edeltävät valmistelutyöt. Sovitteluistunto kestää yleensä yhden päivän.

Kohtuulliset kustannukset. Koska sovittelu on tavallisesti nopea menettely, sovittelun kustannukset ovat kohtuullisia. Osapuolet vastaavat sovittelun kustannuksista tasaosuuksin, ellei muuta ole sovittu.

Laaja soveltamisala. Kaikki liiketoiminta-alat ja toimialat voivat hyötyä sovittelusta. Sovittelu soveltuu sekä kotimaisten että kansainvälisten konfliktien ja riitojen ratkaisuun ja niiden välttämiseen, riippumatta riidan koosta tai vaikeusasteesta. Sovittelussa asianosaiset voivat myös tarkastella konfliktia laajemmasta näkökulmasta sen sijaan, että he keskittyisivät pelkästään riidan oikeudellisiin seikkoihin.

Yhteys välimieslautakunnan välimiesmenettelyyn. Asianosaiset voivat sopia välimieslautakunnan välimiesmenettelypalveluiden käyttämisestä, mikäli he eivät pääse sovintoon tai mikäli he haluavat, että sovintosopimus vahvistetaan välitystuomiolla.

Lue lisää sovittelusta täältä.

 

Miten sovittelusta sovitaan?

Asianosaiset voivat sopia sovittelusta ottamalla sovittelulausekkeen sopimukseensa. Asianosaiset voivat myös sopia sovittelusta sen jälkeen, kun riita heidän välillään on jo syntynyt. Välimieslautakunta suosittelee välimieslautakunnan mallisovittelulausekkeen käyttämistä.